Terve mieheen!
Akseli Gallen-Kallela Pekka Halosen vieraana
10.2.-24.5.2015
Suomen kulttuurihistorian merkkimiehistä Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen ja Jean Sibelius syntyivät 150 vuotta sitten. Halosenniemessä juhlavuoden ensimmäisessä näyttelyssä talon isännän Pekka Halosen vieraaksi on hyvä ystävä Akseli Gallen-Kallela. Gallénia ja Halosta yhdisti taide - halu kuvata suomalaista luontoa ja kansaa - mutta myös hengenheimolaisuus. Heidän kirjeenvaihdostaan voi havaita lämpimän toveruuden, lähes veljeyden, sekä vahvan toista innoittavan ja kannustavan tuen.
Kansallisuushengen ollessa voimakkaimmillaan 1890-luvulla taiteilijat lähtivät etsimään Karjalasta alkuperäistä kansaa ja luontoa. Toisin kuin monet muut ajan taiteilijat Gallén ja Halonen olivat luontevasti maaseutuväestön parissa. Säätyläisperheen poika Gallén oli lapsena viettänyt aikaa Tyrväällä kotinsa Jaatsin tilan renkien ja työntekijöiden kanssa oppien heiltä suomen kielenkin. Pekka Halonen puolestaan oli lähtöisin talonpoikaisista oloista ja täten tunsi hyvin tavallisen kansan. Näyttelyssä on mukana Gallénin upeita realistisia kansankuvauksia jo 1880-luvulta sekä seuraavien vuosikymmenten Kalevala-aiheita, mm. klassikkomaalaukset "Ensi opetus" (1887-1889) ja "Väinämöisen lähtö" (1896-1906).
Akseli Gallen-Kallelaa ja Pekka Halosta innoitti suomalainen maisema: turmeltumaton luonto, erämaat, kosken kuohut tai lumiset metsät. Varhaisista talvimaisemista löytyy paljon yhteneväisyyksiä. Heidän taidekäsityksensä lähtivät samalta pohjalta. Taiteilijapersoonallisuuksien kehittyessä heidän omat tulkintansa ja taiteelliset tiet erkaantuivat. Kumpikin taiteilija sai Pariisissa opiskellessaan samoja vaikutteita jopa samoista opinahjoista ja samoilta taiteilijoilta huolimatta siitä, että Gallén oli jo tehnyt Pariisissa ensimmäiset merkkiteoksensa kun Halonen vasta aloitti Helsingissä taideopintonsa. He uskoivat Suomen taiteen nousuun, kuten ilmenee Pekka Halosen kirjeestä Gallénille kesällä 1900, jolloin järjestettiin Pariisin maailmannäyttely. "Siitä kannattaa olla iloinen ja etupäässä Sinun veli hyvä joka olet niin selvään osoittanut maailmalle, mikä on meidän tehtävämme ja mitä miellä on sanottavaa!"
Ystävyys kesti läpi elämän
Tulisieluinen Akseli Gallen-Kallela haki taiteeseensa uusiutumista mm. matkustamalla Afrikkaan 1909 ja myöhemmin Amerikkaan. Halosenniemessä on esillä Afrikka-kauden parhaimmistoon kuuluva teos "Sarvikuono ja euforbiapuita" (n. 1910). Halonen taas oli ensimmäisten taiteilijoiden joukossa siirtymässä puhtaan väripaletin käyttöön 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Samalla uudistui myös hänen aihepiirinsä.
Pariisin opiskeluajat, taiteilijakotien rakentaminen, perhe-elämä iloineen ja suruineen sekä yhteiset ajatukset taiteesta lujittivat Gallénin ja Halosen välistä ystävyyttä, mikä jatkui koko heidän elämänsä. Kuvaavaa on Halosen kirje: "Nyt minulla on semmoinen vastustamaton halu kirjoittaa Sinulle joku sana edes: vaikka en varmuudella tiedäkään Sinun osoitettasi - kuitenkin tuntuu niin kuin sinä olisit kotonasi Ruovedellä. On mieleni tehnyt jo kauvan etsiä Sinut käsiini että olisin saanut edes vähänkin jutella ja purkaa pois niitä kaikenlaisia mietelmiä, joita täällä yksinäisyydessä herää ja jotka tunnustavat usein olevan sitä laatua, ettei niistä olisi muille juteltavaa kuin Sinulle: tuskinpa tuntevatkaan samoja tunteita."
Teksti: tutkija Johanna Rinta-aho, Halosenniemi
Halosenniemi
Tuusulan taidemuseo
Rantatie, Tuusula
p. 09 8718 3466, 040 314 3469
www.halosenniemi.fi
www.facebook.com/halosenniemi
Avoinna
1.9.-30.4. ti-su 12-17
1.5.-31.8. ti-su 11-18
Pääsymaksut
aikuiset 6
eläkeläiset, opiskelijat 5
lapset (12-18 v.) 2