Halosenniemi
Takaisin ylös

Sointuja siveltimellä

Pekka Halonen, Neiet niemien nenissä, yksityiskokoelma8.9.–8.12.2015
Pekka Halonen, Eero Järnefelt, Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt, Ellen Thesleff, Magnus Enckell, Oscar Parviainen

"Aika Pojat! – Sibelius, Halonen, Gallén 150 vuotta" -juhlavuoden Halosenniemen viimeisen näyttelyn teemana on musiikki. Näyttelyyn on koottu musiikkiaiheisia maalauksia aina kanteleen- ja viulunsoitosta sävelten siivittäminä maalattuihin luontoaiheisiin. Pekka Halosen taiteen ohella teoksia on esillä myös muilta kultakauden taiteilijoilta, kuten Eero Järnefeltiltä, Akseli Gallen-Kallelalta, Albert Edelfeltiltä, Magnus Enckelliltä ja Oscar Parviaiselta. Musiikki innoitti maalaamaan ja toisaalta kuvataiteet ja kirjallisuus vaikuttivat musiikkiin.

Musiikki oli tärkeä innoituksen lähde kultakauden taiteilijoille. Pariisin opiskeluaikoina suomalaisten ja pohjoismaisten taiteilijoiden illanistujaisissa musiikilla oli tärkeä rooli. Perinne jatkui kotimaassa 1900-luvun alussa vastavalmistuneessa Pekka Halosen taiteilijakodissa. Siellä isäntä soitti äidiltään oppimiaan säveliä kanteleella tai Maija-vaimo pianoa. Myös Pekan veli, konserttiviulisti Heikki Halonen soitti viuluaan. Saattoipa naapuri Jean Sibeliuskin intoutua improvisoimaan. Musiikin lisäksi illanviettojen ohjelmaan kuuluivat keskustelut taiteesta ja maan poliittisista tapahtumista.

Pekka Halosen taiteilijatoveri Eero Järnefelt ikuisti Halosen kanteleensoiton Pariisissa guassimaalaukseensa vuonna 1891. Samana vuonna Saimi Järnefelt kirjoitti Pariisissa: "Halonen on oikein Erikin lemmitty ja soittaa niin ihmeen kauniisti kannelta. Hän on talonpojanpoika Lapinlahdelta ja on oppinut äidiltään kannelta soittamaan ja soittaa niin runollisesti ja stämningillä niitä ikivanhoja Kalevanaikuisia melodiijoja. Meillä on usein toti-iltamia jolloin Halonen ilmestyy kannel kainalossaan ja Erik sitten säestää kitarrilla muutamia vanhanaikuisia polkkia ja valssia."

Värit soivat!

Edelfelt Albert, Larin Paraske soittaa itkuvirsiäJean Sibeliuksella oli voimakas ajatus musiikin ja värien yhteydestä. Sibeliukselle esimerkiksi F-duuri oli vihreä ja c-duuri punainen väriltään. Sibelius sävelsi kappaleita eri maisemille ja kuuluisan impres-sionistisen ja panteistisen "puusarjan" eli pianosävellyksiä eri puulajeille kuten "Kun pihlaja kukkii" (Op. 75, N. 1) ja "Kuusi" (Op. 75, No. 5). "Sointuja siveltimellä" -näyttelyyn on koottu Sibeliuksen puu-sarjan pohjalta maisema-aiheita ja yhtä lailla Sibeliuksen Finlandian, Karelia-sarjan tai sinfonioiden henkeä kuvaavia luontoaiheita jylhistä Koli-näkymistä metsien huminaan ja koskien kuohuntaan.

Halosenniemessä on nyt esillä Pekka Halosen harvoin näyttelyissä nähty kansallisromanttinen öljymaa-laus "Neiet niemien nenissä" (1895), joka on saanut innoitteensa Jean Sibeliuksen kuorokappaleesta "Väinämöisen venematka". Halonen maalasi teoksensa kesällä 1895 Oulunjärven takana Kivesjärvellä. Sibeliuksen kyseisen kappaleen Halonen oli kuullut Ylioppilaskunnan Laulajien konsertissa vuonna 1893. Sibelius puolestaan oli karelianismin hengessä hakenut innoitetta karjalaisilta runonlaulajilta kuten Pedri Shemeikalta ja Larin Paraskeelta. Esillä on myös kansallisromanttiseen teemaan liittyvä Akseli Gallen-Kallelan "Väinämöisen venematka" (1909) ja Albert Edelfeltin "Larin Paraske laulaa itkuvirsiä" (1893).

 

HALOSENNIEMI
Tuusulan taidemuseo
Rantatie, Tuusula
p. 09 8718 3466, 09 8718 3465
www.halosenniemi.fi
www.facebook.com/halosenniemi
Avoinna
8.9.–8.12. ti–su 12–17
Pääsymaksut
aikuiset 6 € / eläkeläiset, opiskelijat 5 € /lapset (12–18 v.) 2 €.