Taiteilijan tielle - Eemil Halonen

Kuvaus

Taiteilijan tielle – Eemil Halonen
to 17.5. klo 18
Taidemuseo Eemilin tutkija Jaana Luttinen taustoittaa kultakauden kuvanveiston kärkinimiin kuuluneen Eemil Halosen elämää ja taidetta.
Museon pääsymaksu 8/6/2 €, Museokortti

Lapinlahdelta, Taidemuseo Eemilistä tulee tutkija Jaana Luttinen luennoimaan Eemil Halosen taiteilijantiestä ja esittelee tämän keskeistä tuotantoa Halosenniemessä torstaina 17.5. klo 18. Maamme kuvanveiston alkuaikojen ehdottomiin kärkinimiin kuuluneen Eemil Halosen luova taiteellinen työ kesti runsaat puoli vuosisataa ja kehittyi vuosikymmenten aikana maanläheisestä kansallisromantiikasta symboliseen klassismiin.

Miten köyhä itäsuomalainen maalaispoika päätyi kansallisesti arvostetuksi kuvanveistäjäksi? Nuoren Eemil Halosen (1875–1950) uravalinta osui ajankohtaan, jolloin hänen vanhempansa olivat joutuneet luopumaan Linnansalmen sukutilasta ja vajonneet loisperheeksi, kuten satunnaisten töiden varassa itseään elättäviä tilattomia Itä-Suomessa aikoinaan yleisesti kutsuttiin. Lapsuudenperhe ei täysin varauksetta hyväksynyt esikoispojan taiteilijakutsumusta. "Ryhdy nikkariksi, heitä pois tuo kuvantekohomma", kirjoitti äiti pojalleen. Serkkunsa, taidemaalari Pekka Halosen (1865–1933) kannustamana nikkarikoulun käynyt Eemil kuitenkin rohkaistui taiteen tielle.

Eemil Halonen oli ensimmäisiä talonpoikaistaustaisia taidekoulutuksen saaneita suomalaisia kuvanveistäjiä. Hän elätti itsensä ja perheensä, kansakunnan vaikeina aikoina monijäsenisen lapsuudenperheensäkin, omalla taiteellisella työllään. Kielitaitoinen Eemil liikkui luontevasti niin Ranskan ja Italian kansainvälisissä taidepiireissä kuin Linnansalmen tilansa pelloilla ja navetassa. Oma suku ja tutut kylän ukot ja eukot toimivat taiteilijalle realististen kansantyyppien malleina. Helsingin Siltasaaren ateljeessaan hän ikuisti myös lukuisia kansallisia merkkihenkilöitä: kauppiaita, liikemiehiä, taiteilijoita, professoreita ja poliitikkoja – Juho Lallukasta K. J. Ståhlbergiin, Elias Lönnrotista Minna Canthiin ja Ernst Nevanlinnasta Jean Sibeliukseen. Eemil Halonen tulkitsi taiteessaan Kalevalaa ja pohdiskeli suomalaisen kulttuurin olemusta. Hän työskenteli paljon myös Viipurissa ja Karjalan kannaksella.

Kuvanveistäjä Eemil Halonen oli käytännöllinen ja järjestelmällinen luovan alan ammattilainen. Hän oli yhdessä veljensä Arttu Halosen (1885–1965) kanssa taidevalimotoiminnan pioneereja maassamme. Eemil Halonen elvytti perinteistä puuveistotaidetta ja oli suomalaisen graniittiveiston uranuurtaja. Lukuisten yksityisnäyttelyiden lisäksi kuvaveistäjä Halonen osallistui julkisiin veistoshankkeisiin ja kutsukilpailuihin. Hän halusi edistää ammattitaiteilijan asemaa toimien aktiivisesti muun muassa Suomen Kuvanveistäjäliiton perustajajäsenenä ja sen puheenjohtajanakin. Halosen asiantuntemusta hyödynnettiin lukuisissa toimikunnissa, säätiöissä ja patsashankkeissa.

Yhteiskuntatieteiden tohtori, filosofian maisteri Jaana Luttinen työskentelee tutkijana Taidemuseo Eemilissä Lapinlahdella. Hän on käsikirjoittanut taidemuseossa esillä olevan kokoelmanäyttelyn Taiteilija tie – Eemil Halonen Suomea veistämässä. Jaana Luttinen on väitellyt kulttuuripolitiikasta ja kirjoittanut useita tietokirjoja. Luennoissaan ja tutkimuksissaan hän on käsitellyt erityisesti itäsuomalaista kulttuuri-ja taloushistoriaa.

HALOSENNIEMI
Tuusulan taidemuseo
Rantatie, Tuusula
p. 09 8718 3466, 09 8718 3465
www.halosenniemi.fi
www.facebook.com/halosenniemi
www.instagram.com/halosenniemi

« Takaisin