Halosenniemi
Takaisin ylös

Ihana Italia – Pekka Halonen ja taiteilijatoverit matkoilla

EllenThesleff_ToskanalainenMaisema1908_VTM_KKA_MattiJanas_wwwHalosenniemen kesänäyttely 6.6.–30.9.2012

Halosenniemen museo esittelee kesänäyttelyssään Pekka Halosen ja taiteilijatovereiden Italian-matkoja ja niiden vaikutusta taiteeseen 1800–1900 -lukujen vaihteessa. Esillä on Halosen taiteen lisäksi runsas joukko Italiasta aiheensa saaneita maalauksia mm. Ellen Thesleffiltä ja Magnus Enckelliltä.

1890-luvun alussa Italia muodostui taiteilijoille tärkeäksi matkakohteeksi – antiikin kohteiden lisäksi kiinnostivat myös keskiajan ja varhaisrenessanssin taide ja arkkitehtuuri. Firenze ja Toscana tulivat melkein ensisijaisiksi matkakohteiksi Rooman ja Venetsian rinnalle. Tämä liittyi osaltaan yleiseurooppalaiseen, harrasta sisäistyneisyyttä korostaneeseen symbolistiseen taidekäsitykseen. Kukin taiteilija lähestyi tätä tavallaan, ja ilmiö ulottui myös Suomen kulttuuripiireihin. Ensimmäisenä kuvataiteilijanamme tästä näkökulmasta Italiaan tutustui Venny Soldan-Brofeldt vuonna 1893, ja hänen puolisonsa Juhani Aho kirjoitti matkalta innostuneita artikkeleita.

Pekka Halonen kävi kahteen otteeseen Italiassa. Ensimmäisen matkansa hän teki kanssa vuosina 1896–1897. Toisen kerran hän palasi Italiaan vuonna 1904. Molemmilla kerroilla erityisesti Firenze oli hänelle tärkeä kohde. Halonen maalasi Italiasta näkymiä, joista useimmat ovat esillä näyttelyssä. Italialla ja varhaisrenessanssin taiteella oli kuitenkin syvällisempikin vaikutus hänen taiteelleen. Tämä näkyy esimerkiksi Halosen näiden vuosien alttaritaulutöissä suomalaiskirkkoihin. Muiden muassa Giotton, Masaccion ja Fra Angelicon taide vaikutti perustavanlaatuisesti Halosen väriasteikkoon ja sommitteluun, ja tämä näkyy selvästi hänen tuotannossaan.

Akateeminen taideperinne korosti ylipäätään mestariteosten esikuvallisuutta. Mestariteosten kopioilla oli suuri merkitys taideopetuksessa. Suomessakin Taideyhdistyksen voimin tilattiin jo asemansa lunastaneilta tekijöiltä kopioita menneiden aikojen merkkiteoksista, ja tilaukset mahdollistivat taiteilijoille pitkät ulkomaanoleskelut. Moni taitelija näki myös kopioimisen parhaana tapana syventyä ihailemiensa mestareiden töihin. Näyttelyssä on esillä näitä kopiotöitä mm. Magnus Enckelliltä sekä Maria Wiikiltä ja Ada Thiléniltä. 

PekkaHalonen_Fiesole1902Italian maiseman kuvaaminen vaikutti myös tapaan jolla suomalaistaiteilijat näkivät suomalaisen maiseman. Kumpuilevat kukkulat saavat vertailukohtansa lumisista rinteistä katajoineen. Väritys pelkistyy ja muuttuu hopeanharmaan voittoiseksi. Varhaisrenessanssin taiteen hillitty väritys oli osaltaan vaikuttamassa vuosisadanvaihteen taiteen väriaskeesiin. Harmaus ymmärrettiin arvokkaaksi ja sisäistyneeksi, pysyvyyttä tavoittelevaksi.

Näyttelyssä on mukana runsas joukko harvoin esillä olleita teoksia Halosen, Thesleffin, Enckellin ja lisäksi myös Hugo Simbergiltä, Venny Soldan-Brofeldtilta, Elin Danielson-Gambogilta, Ada Thiléniltä, Maria Wiikiltä, Beda Stjernschantzilta, Albert Gebhardilta ja Helene Schjerfbeckiltä.

Näyttelyn on kuratoinut taidehistorioitsija Petja Hovinheimo.

Halosenniemi
Tuusulan taidemuseo
Rantatie, Tuusula
p. 040 314 3161, 09 8718 3466
www.halosenniemi.fi

Avoinna
1.5.–31.8. ti–su 11–19
1.9.–30.4. ti–su 12–17

Pääsymaksut
5,50/4,50/2,00 €