Halosenniemi
Takaisin ylös

Lunta ja kirsikankukkia

Japonismi Pekka Halosen ja aikalaisten taiteessa

27.5.–14.9.2014

Pekka Halonen, Pulloasetelma, Kuva Museokuva Punatukkainen malli ja japanilainen viuhka 1879. Kuva Kansallisgalleria, Hannu Aaltonen Hiroshige

Halosenniemen kesänäyttelyssä "Lunta ja kirsikankukkia" on esillä japanilaisesta taiteesta vaikutteita saaneita maalauksia Suomen kultakauden ajan taiteilijoilta. Esillä on teoksia muun muassa Pekka Haloselta, Albert Edelfeltiltä, Akseli Gallen-Kallelalta, Eero Järnefeltiltä ja Helene Schjerfbeckiltä. Näyttelyssä on mukana myös japanilaisia esineitä ja puupiirroksia.

Euroopassa heräsi suuri kiinnostus japanilaiseen taiteeseen ja kulttuuriin Japanin avauduttua länsimaille 1800-luvun puolivälin jälkeen. Tavarataloihin perustettiin Japani-osastoja, joista sai ostaa japanilaisia tuotteita. Suomessakin järjestettyjen japanilaisten taidenäyttelyiden yhteydessä oli myynnissä japanilaista esineistöä. Japanilainen taide ja kulttuuri vaikuttivat lähes kaikkeen länsimaiseen visuaaliseen taiteeseen - kuvataiteisiin, keramiikkaan, tekstiili- ja sisustustaiteeseen sekä arkkitehtuuriin.

Taidetta, jonka sisällössä tai muotokielessä on vaikutteita japanilaisesta taiteesta, käytetään nimitystä japonismi. Sen selkeitä vaikutusalueita olivat art nouveau eli jugend, syntetismi ja myös symbolismi. Pariisissa 1800-luvun lopulla opiskelleet suomalaiset taiteilijat saivat taiteeseensa vaikutteita myös japonismista. He hankkivat myös itselleen japanilaisia puupiirroksia ja esineitä.  Näyttelyssä onkin nähtävillä Akseli Gallen-Kallelan, Emil Wikströmin ja Pekka Halosen keräämiä japanilaisia esineitä ja kirjoja. Lisäksi esillä on suomalaistaiteilijoita innoittaneiden japanilaisten kuten Hiroshigen, Utamaron ja Kunisadan puupiirroksia.

Näyttelyn teoksista näkyy, miten japonismi vaikutti suomalaisten taiteilijoiden maisemamaalauksiin muun muassa teosten korkeassa muodossa – kakemonossa sekä ääriviivan korostuksena, lintuperspektiivinä, ornamentiikkana sekä epäsovinnaisina kuvakulmina. Esimerkiksi Pekka Halosen mäntyaiheisissa maalauksissa voi havaita useita japanilaisia piirteitä. Viuhkat, kimonot, japanilaiset maljakot ja naamiot näkyvät rekvisiittana maalausten interiööreissä kuten Albert Edelfeltin teoksessa Punatukkainen malli ja japanilainen viuhka (1879).

Pekka Halosen talvimaisemissa dekoratiiviset ja pehmeät lumivaippaiset tai huurteiset puunoksistot toistuvat muodostaen kaunista ornamentiikkaa. Halonen ihaili tietoisesti japanilaista taidetta. Hänen ollessaan tyytyväinen maalaukseensa, hän sanoi siinä olevan "japanilaisen näkemyksen".

Teksti Halosenniemen tutkija Johanna Rinta-aho

 

Helene Schjerfbeck, Punapukuinen tyttö, 1917, kuva Kansallisgalleria, Hannu AaltonenLunta & kirsikankukkia
Japonismi Pekka Halosen ja aikalaisten taiteessa
27.5.–14.9.2014

Pekka Halonen, Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt, Eero Järnefelt, Helene Schjerfbeck, Kitagawa Utamaro, Ando Hiroshige, Victor Westerholm, Helena Westermarck, Helmi Biese, Väinö Blomstedt, Kunisada I, Kunichika

Halosenniemi
Tuusulan taidemuseo
Rantatie, Tuusula
p. 09 8718 3466, 040 314 3461
www.halosenniemi.fi

Avoinna
1.5.–31.8.      ti–su              11–18
1.9.–30.4.      ti–su              12–17

Pääsymaksut
aikuiset 6 €
eläkeläiset, opiskelijat 5 €
lapset (12–18 v.) 2 €

Oheisohjelma

Keskustelua japanilaisesta kauneudesta
8.6. klo 16
Dosentti Minna Eväsoja.
Museon pääsymaksu.

Tuusula-päivä
22.7. klo 11–18
Klo 13 yleisöopastus.
Klo 15 Ikebana-kukkienasetteluesitys.
Klo 17 Runohetki ateljeessa. Runoilija Kai Nieminen esittää japanilaisia runoja.
Vapaa pääsy.

Japanilainen bambuhuilukonsertti
17.8. klo 16
Jone Takamäki, japanilaiset shakuhachi/hocchiku -huilut.
Museon pääsymaksu.