Talonpojista taiteilijoiksi

Pekka Halonen, Näköala Väisälänmäeltä 1918, HAM, Aune ja Elias Laaksosen kokoelma. Kuva Hanna Rikkonen - Pekka, Antti, Eemil, Heikki ja Arttu Halonen

2.5.–2.9.2018

Halosenniemen kesänäyttelyssä on mukana Halosten laajasta taiteilijasuvusta viisi taiteilijaa: veljekset Pekka, Antti ja Heikki sekä heidän serkkunsa, veljekset Eemil ja Arttu. He kaikki olivat Suomen taiteilijoiden eturivissä 1800-luvun lopulta lähtien. "Talonpojista taiteilijoiksi" -näyttelyssä on esillä maalaustaidetta, kuvanveistoa, musiikkia ja taidevalantaa. Halosten taideilmaisulle on yhteistä vankka suomalaisuuden leima ja kansallisen kuvaston rakentaminen. Kansankuvauksen ja suomalaisen maiseman tulkinnassa on talonpoikaisjuurien myötä omakohtaista aitoutta – ihmiset kuvataan todellisiksi kansanihmisiksi ja maisemista voi aistia maanviljelijän kunnioittavan ja tasapainoisen suhteen elinympäristöön sekä syvän luonnonrakkauden.

Halosten taiteilijavesat kasvoivat samassa pihapiirissä – Linnansalmen tilalla Pohjois-Savossa Lapinlahdella – vaatimattomissa olosuhteissa. Haloset tunnettiin hyvin edistysmielisinä, käsistään taitavina ja musikaalisina. Tiennäyttäjänä ja muiden rohkaisijana taiteen tielle oli Pekka Halonen. Hän aloitti opinnot Helsingissä Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1886 ja jatkoi opintoja myöhemmin vielä Pariisissa ja Italiassa. Taitelijana Pekka Halonen menestyi hyvin ja pystyi myöhemmin auttamaan niin veljiään kuin serkkujaankin heidän uransa alkutaipaleella ohjaten heitä oppiin muun muassa taiteilijatovereilleen.

Haloset olivat tiiviissä yhteydessä toisiinsa ja auttoivat toisiaan eri tavoin. Suurin ja vaikuttavin yhteistyö, johon kaikki näyttelyn taiteilijat ovat omalla tavallaan osallistuneet, on itse näyttelypaikka, Halosenniemen upea taiteilijahuvila. "Talonpojista taiteilijoiksi" -näyttelyssä tuodaan esille Halosten taiteellista tuotantoa – maalauksia, veistoksia ja luonnoksia. Esillä on tunnettuja maalauksia kuten Pekka Halosen "Kanteleensoittaja" (1892) ja "Viulunsoittaja" (1900), Antti Halosen "Katajia" (1910-luku) sekä Eemil Halosen veistos "Impi leikkaa hiuksiaan Väinämöisen kanteleen kieliksi" (1901).

Pekka Halonen (1965–1933) oli suvun ensimmäinen koulutettu taiteilija ja tuki sukulaistensa taiteellisia pyrkimyksiä. Pekka Halonen on Suomen kultakauden taiteen eturivin taitelijoita ja hänet tunnetaan erityisesti upeista maisemamaalauksistaan sekä vaikuttavista kansankuvauksistaan. Halosen rakkaus luontoon heräsi jo lapsuudessa Halosen äidin siirtäessä luontoa kunnioittavat arvonsa lapsilleen.

Antti Halonen (1870–1945) seurasi isoveljeään Pekkaa taiteilijan tiellä. Hän sai ensimmäisen perehdytyksen taiteeseen isoveljeltään, sittemmin opiskeli Akseli Gallen-Kallelan ja Eero Järnefeltin johdolla. Antti teki opintomatkoja muun muassa Saksaan ja Ranskaan. Hän suunnitteli rakennuksia ja toimi taitavana rakennusmestarina monissa rakennustöissä, joista tunnetuin on Pekka Halosen taiteilijakoti Halosenniemi.

Heikki Halonen (1882–1932) oli Pekka Halosen pikkuveli, joka niitti maailmalla kunniaa konserttiviulistina. Heikki oli 12-vuotiaasta lähtien kapellimestari Robert Kajanuksen suojatti, ja soitti myös hänen orkesterissaan Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900. Heikki esiintyi konserttisalien lisäksi myös usein Halosenniemen intiimeissä kotikonserteissa.

Eemil Halonen (1875–1950) oli Pekka Halosen serkku ja yksi Suomen tunnetuimmista kuvanveistäjistä. Hän opiskeli kuvanveistäjä Emil Wikströmin opissa. Hän on tullut tunnetuksi muun muassa suomalaista kansaa ja Kalevala-aiheita kuvaavista teoksistaan samoin kuin lukuisten merkkihenkilöiden muotokuvista sekä hautamuistomerkeistä. Eemil Halonen perusti veljensä Artun kanssa pronssivalimon Lapinlahdelle. Hän oli Suomen Kuvanveistäjäliiton puheenjohtajana 1940-luvulla.

Halosenniemen uuninsuuluukku, tekijä Arttu Halonen. Kuva Tarja KärkkäinenArttu Halonen (1885–1965) päätyi käsityökoulun kautta taideopintoihin ja kykeni matka-apurahan turvin opiskelemaan taidevalua ulkomailla. Ammattisalaisuutena pidetyn pronssinvalutaidon menetelmiä hän toi Keski-Euroopasta Suomeen ja perusti Lapinlahdelle taidevalimon. Siellä on valettu muun muassa Helsingin keskustan tunnetuimpiin patsaisiin kuuluva Felix Nylundin Kolme seppää. Arttu Halonen hallitsi myös veistotyöt sekä pakotus- ja taontatyöt.

Teksti Halosenniemen tutkija Johanna Rinta-aho

HALOSENNIEMI
Tuusulan taidemuseo
Rantatie, Tuusula
p. 09 8718 3466, 09 8718 3465
www.halosenniemi.fi
www.facebook.com/halosenniemi
www.instagram.com/halosenniemi
Avoinna
1.5.–3.9. ti–su klo 11–18
Pääsymaksut
aikuiset 8 €
eläkeläiset, opiskelijat 6 €
lapset (7–17 v.) 2 €
Museokortti-museo.