Piirustuskoulusta maailmalle -näyttely avautuu Halosenniemessä

20.01.2020

Alber Gebhard, Kotoinen ranta 1896, öljymaalaus, yksityiskokoelma. Kuva Harri SilanderHalosenniemessä avautuu tiistaina 21.1. näyttely "Piirustuskoulusta maailmalle". Se esittelee kultakauden taiteilijoiden Pekka Halosen ja Albert Gebhardin teoksia yhteisiltä opiskeluajoilta lähtien myöhäisempien vuosien piirroksiin ja maalauksiin. Näyttelyssä olevat Gebhardin teokset tulevat suureksi osaksi yksityiskokoelmista ja ne ovat olleet harvoin julkisesti esillä.

Pekka Halonen (1865–1933) ystävystyi Toholammilta, läheltä Kokkolaa kotoisin olevan Albert Gebhardin (1869–1937) kanssa Helsingissä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa taideopintojen alkuvaiheessa 1880-luvun loppupuolella. Gebhard oli Halosta hieman nuorempi, mutta teknisesti edistyneempi ja hän auttoi ystäväänsä monissa piirustusteknisissä ongelmissa.

Taideyhdistyksen piirustuskoulun jälkeen opintoja jatkettiin yleisesti ulkomailla, lähinnä Pariisissa ja Italiassa. Pariisissa oleskelivat lähes kaikki vuosisadan lopun huomattavat suomalaistaiteilijat – niin kuvataiteilijat, kirjailijat kuin säveltäjätkin.

Pekka Halonen, Istuva tyttö, hiilipiirros 1890, Halosenniemen museo. Kuva Matti RuotsalainenGebhard matkusti 1890-luvun alussa Pariisiin opiskelemaan Académie Cormon´ssa. Hän rohkaisi innoittavilla kirjeillään Halosta seuraamaan perässä. Halonen matkusti Pariisiin syksyllä 1890 ja aloitti opinnot toisessa suomalaisten suosimassa akatemiassa, Académie Julianissa. Italiaan Gebhard ja Halosen pariskunta matkustivat yhdessä loppuvuodesta 1896. Näyttelyssä on esillä taiteilijoiden Italia-aiheisia teoksia Firenzestä ja Vesuviuksesta Napolinlahdella.

Halonen ja Gebhard olivat mukana vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyssä. Kumpikin taiteilija kuului ns. Nuoren Suomen piiriin. Heidän maalauksensa vahvistivat suomalaista kansallistunnetta ja identiteettiä. Gebhardin maalauksissa kuvataan kansanelämää sekä suomalaista maisemaa. Maalaukset on kuvattu lähes kansatieteellisellä tarkkuudella ja laatukuvamaisissa henkilöaiheissa on ymmärrystä maalaisväestöä kohtaan, kuten teoksessa Kehdon äärellä (1899). Gebhardin kotimaata kuvaavat maisema-aiheet ovat realistisia, kuten Kotoinen ranta (1896). Gebhard olikin 1800-luvun lopun keskeisiä suomalaisia taiteilijoita, vaikka hän on jäänyt muita aikalaisiaan tuntemattomammaksi.

Albert Gebhard, Tyttö ja keinutuoli 1880-1908, öljymaalaus, K. H. Rendlundin museo. Kuva K. H. Renlundin museo, Keski-Pohjanmaan maakuntamuseoPiirtäjä ja muotokuvamaalari

Albert Gebhard oli taidokas piirtäjä, erityisesti hänen alaansa olivat humoristiset kuvitukset ja karikatyyrit. Häntä pidetäänkin Suomessa yhtenä keskeisenä uranuurtajana piirustuksen alalla. Gebhard oli mukana perustamassa Suomen Taidepiirtäjäliittoa vuonna 1933 (nyk. Grafia). Vuosisadan vaihteen jälkeen Gebhard keskittyi yhä enemmän kuvittamiseen sekä opetustyöhön. Gebhard toimi innoittavana opettajana ja rehtorina Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja hän opetti kannustavasti nuorta modernistipolvea. Piirroksia julkaistiin useissa eri lehdissä Päivälehden Nuori Suomi -joulualbumeista ajan pilalehtiin, esimerkiksi Kurikkaan ja Tuulispäähän.

Lisäksi Gebhard tunnetaan suosittuna muotokuvamaalarina. Hänen 60-vuotissyntymäpäivänsä lehtikirjoitus kertoo hänen tehneen noin 300 muotokuvaa, useista tunnetuista poliitikoista ja kulttuurivaikuttajista.

Piirustuskoulusta maailmalle
– Albert Gebhard Pekka Halosen vieraana
21.1.–3.5.2020

Halosenniemi
Halosenniementie 4–6 (Rantatie), Tuusula
p. 040 314 3466
www.halosenniemi.fi
www.facebook.com/halosenniemi
www.instagram.com/halosenniemi

Avoinna
21.1.–30.4. ti–su klo 12–17
1.5.–31.8. ma–su klo 11–18

Pääsymaksut
aikuiset 8 €
eläkeläiset, opiskelijat 6 €
lapset (7–16 v.) 2 €
Museokortti-museo

Näyttelyn yleisöopastukset
sunnuntaisin klo 13 suomeksi ja klo 15 englanniksi

Takaisin