Naisia tupa täynnä – maalauksia naisilta kuin naisistakin

HalosenniemiHalosenniemen kesän taidenäyttely täyttää taiteilijakodin naisilla. He tulevat esille niin loistavina taiteilijoina kuin malleina, innoittavina muusina, rakkaina vaimoina, työtään tekevinä piikoina, lapsina tai viettelijättärinäkin. Näyttelyn teokset ovat kultakauden taiteilijoiden merkkiteoksia sekä hyvin harvoin julkisesti nähtyjä maalauksia yksityiskokoelmista.

Naisten maalausaiheiden piiriin kuuluivat maisemien lisäksi kuvaukset jokapäiväisestä elämästä. Amelie Lundahl, Tyttö niityllä, öljy 1887, yksityiskokoelma. Kuva Tuusulan museoTaiteilijat lähtivät rohkeasti mukaan ranskalaisen naturalismin tuokiokuvaukseen. "Plein air" -henkeen suoraan ulkona tehdyissä maalauksissa kuvataan herkästi ja luonnollisesti tunnelmaa sekä valoa, kuten Amélie Lundahlin teoksessa Tyttö niityllä (1887).

Taiteilijat tekivät yhteisiä maalausmatkoja niin koti- kuin ulkomailla maalaten samoja teemoja. Näin tekivät myös ystävättäret Helene Schjerfbeck ja Maria Wiik. Näyttelyssä on esillä Schjerfbeckin klassikkoasetelma Orvokkeja japanilaisessa maljakossa (n. 1890), josta Wiikiltä tunnetaan vastaava teos. Helene Schjerfbeckin Helene Schjerfbeck, Orvokkeja japanilaisessa maljakossa, n. 1890, Villa Gyllenbergmaalaustyyli muuttui huomattavasti hänen uransa aikana. Näyttelyssä on esillä realistisempaa varhaistuotantoa sekä ilmaisultaan pelkistetympää ja modernistiseen suuntaan kehittyneitä myöhäiskauden teoksia.

Elin Danielson-Gambogi herätti aikoinaan pahennusta maalauksillaan, joiden aiheet rikkoivat aikansa sovinnaisuuden rajoja. Esillä on hänen teoksensa Balda-tädin ajanviete (1886), Teepöydän ääressä (1890) ja Meren rannalla (1904). Niissä naiset kuvataan vahvoina ja riippumattomina yksilöinä.

Pekka Halonen kuvaa vaimoaan ja tyttäriään useissa maalauksissa niin kesäpäivän helteissä kuin talven askareissa. Näyttelyssä on lisäksi muun muassa Albert Edelfeltin maalaamia sensuelleja pariisilaiskaunottaria Elin Danielson-Gambogi, Teepöydän ääressä, öljy 1890, yksityiskokoelma. Kuva Museokuvaja tyylikkäitä säätyläisnaisia päivänvarjoineen.

Taiteilijakoti Halosenniemi

Taidemaalari Pekka Halosen vuonna 1902 valmistunut kansallisromanttinen ateljeekoti Halosenniemi sijaitsee Tuusulanjärven rannalla. Alkuperäiseen asuunsa entisöity Halosenniemi toimii taidemuseona, joka kertoo Pekka Halosen taiteesta, hänen elämäntyöstään ja ystävistään, jotka loivat maineikkaan Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisön. Pekka Halonen, Punapukuinen nainen 1911, yksityiskokoelma. Kuva Matti RuotsalainenMuseon erikoisnäyttelyt esittelevät Pekka Halosen taidetta yhdistäen sitä hänen aikalaistensa ja myöhempien aikakausien tuotantoon.

Naisia tupa täynnä
– maalauksia naisilta kuin naisistakin
14.5.–8.9.2019
Pekka Halonen, Elin Danielson-Gambogi, Helene Schjerfbeck, Maria Wiik, Amélie Lundahl, Albert Edelfelt, Ellen Thesleff, Fanny Churberg, Venny Soldan-Brofeldt, Akseli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt, Eero Nelimarkka, Tyko Sallinen, Helmi Biese, Anna Sahlstén, Eemil Halonen, Marcus Collin, Anders Zorn

Halosenniemi
Halosenniementie 4–6 (Rantatie), Tuusula
p. 040 314 3466
www.halosenniemi.fi
www.facebook.com/halosenniemi
www.instagram.com/halosenniemi

Avoinna
14.5.–8.9. ma–su klo 11–18

Pääsymaksut
8/6/2 €
Museokortti-museo

Näyttelyn yleisöopastukset
sunnuntaisin klo 13 suomeksi ja klo 15 englanniksi

Tapahtumia Halosenniemessä >