Kivityömiehistä tukinuittajiin

Pekka Halosen julkista taidetta

4.2.–24.5.2026

Näyttelyn nimi juontaa Pekka Halosen kahteen tunnettuun tilaustyöhön: Sigrid Juséliuksen mausoleumin eteisen seinäfreskoon Kivityömiehiä (1902) sekä Kansainliitolle Genèveen tilattuun maalaukseen Tukinuittajat (1925). Pekka Halonen teki uransa alkuvaiheessa myös tilausmuotokuvia, kirjankuvituksia ja osallistui kirkkojen alttaritaulukilpailuihin.

Halonen sai 1890-luvulla ensimmäiset alttaritaulu- ja seinämaalaustilaukset. Hän aloitti Kotkan ja Mikkelin alttaritaulujen luonnostamisen Firenzessä 1896–97. Hän sai vaikutteita varhaisrenessanssin taiteilijoiden Giotton ja Masaccion taiteesta. Halonen maalasi Tuusulassa Perttilän talon korkeassa pirtissä molemmat tilaukset valmiiksi vuosina 1898–99. Mikkelin alttaritaulu tuli paikalleen helluntaiksi 1899. Saman vuoden huhtikuussa Kotkan kirkon alttaritaulu oli esillä Ateneumissa ja se saatiin kirkkoon toukokuussa 1900.

Kauppias Salomo Wuoriolle Halonen maalasi kahden muun taiteilijan lisäksi Kalevala-aiheisia panneau-maalauksia ruokasalin koristeeksi. Halosen tunnetuimmat suurikokoiset maalaukset olivat esillä Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900. Vaikutteita Halonen sai ranskalaisen Pierre Puvis de Chavannes´n tavasta esittää ihmisiä. Tässä näyttelyssä esillä oleva monumentaalinen akvarelli Luminen rinne on luonnos maailmannäyttelyssä esillä olleeseen Ilveksen jäljillä -maalaukseen, joka oli paviljongin seinämaalauksia.

Uransa alussa taiteilija sai lisätuloja kuvittamalla Päivälehden julkaisemaa Nuori Suomi joulualbumia 1890-luvulla. Halonen teki kansikuvituksia sekä useita runoihin tai tarinoihin liittyviä vinjettejä. Eino Leinon Tuonelan joutsen -runokirja sai Halosen kansikuvituksen 1898. Halosen maalaukset Sokeana syntynyt ja Tuhlaajapoika (1903) kuvittivat Uuden Testamentin pohjoismaisen taiteilijapainosta.

Koskiaiheiset maalaukset vuonna 1900 olivat lähtökohtina, kun Halonen maalasi taustalavasteen J. H. Erkon näytelmään Pohjolan häät Kansallisteatterin avajaisisiin 9.4.1902. Halonen maalasi tuttua karjalaista erämaakoskea myös kauppias Salomo Wuorion tilaamiin gobeliinikudokselle tehtyihin maalauksiin kuten Väinämöisen soitto (1897), jota hän valmisteli Italiassa 1896–97.

Sigrid Juséliuksen mausoleumin eteisen seinäfreskot työllistivät Halosta 1900-luvun alussa Halosenniemen valmistumisen aikoihin. Lopulliset aiheet olivat Kivityömiehiä ja Kirkkoväkeä, joista molemmista on säilynyt suurikokoinen luonnos. Kivityömiehiä-luonnos sijaitsee Budapestin taidemuseossa Unkarissa ja sitä ei nähdä tässä näyttelyssä. Sen sijaan suurikokoinen luonnos Kirkkoväkeä-maalauksesta on esillä.

Kesällä 1906 Halonen maalasi tilaustyönä suurikokoista seinämaalausta Huviretki Suomenlahden saaristossa Töölön kansakoulua varten. Hän suunnitteli seinämaalausten aiheita vuosina 1912–13 kauppias Juho Lallukan omistamaan Liimatan kartanoon Viipurin lähelle. Suunnitelma jäi toteutumatta Lallukan kuoltua joulukuussa 1913. Aiheesta syntyivät luonnokset Ylioppilaat, Satamassa ja Kaksi naista puistossa.