Pyhä luonto tulee Halosenniemeen
Halosenniemen ”Pyhä luonto” -näyttely avautuu 2. kesäkuuta. Näyttely esittelee taiteilijoiden luontokäsityksiä Pekka Halosen maisemamaalauksista aina nykytaiteilijoiden tulkintoihin asti. Näyttelyn punaisena lankana on Halosen panteistinen suhde luontoon. Luontoteema ilmenee monin tavoin myös nykytaiteessa.
Luonnontieteiden huima kehitys 1900-luvulla loi perustan uusille teknologioille, jotka toivat mukanaan monenlaisia ympäristöongelmia. Ihminen on osa luontoa, mutta on katsonut olevansa luonnon yläpuolella. 1800–1900-lukujen vaihteen taiteilijoiden ihannoimia ikimetsiä on yhä harvemmassa.
Luonto oli Pekka Haloselle pyhää ja pyhyyden tunne välittyi hänen lukuisiin harmonisiin maisema-aiheisiin. Halosen syvä kiintymys luontoon puhuttelee, kun koemme luonnon olevan uhattuna. Pekka Halonen sai vaikutteita etenkin Wilhelmiina-äidiltä, joka opetti kunnioittamaan luontoa pihapuista eläimiin. Haloselle läheinen puu oli pihlaja, jota kuvataan Kalevalassakin:
Pyhät on pihlajat pihalla, pyhät oksat pihlajissa,
pyhät lehvät oksasilla, marjaset sitäi pyhemmät.
Jo Pekka Halosen elinaikana erämaat olivat uhattuna voimakkaasti kasvaneen sahateollisuuden takia. Axel Gallén kirjoitti hakkuista: ”Ja kun näkee puun kyljessä merkkipilkan, joka osoittaa kuolemantuomiota ensi hakkuukautena, niin tuntee sydäntänsä kirveltävän.” Samoin Halosta kosketti ikimetsien kohtalo, kun ”nykyajan säälimättömät sammonryöstäjät olivat iskeneet ne maahan muutaman markan tähden”.
Luonto puhuttelee myös nykytaiteilijoita. Hannu Pakarisen monumentaalinen valokuvateos Kaski (2010) viittaa Eero Järnefeltin tunnettuun maalaukseen Kaski eli Raatajat rahanalaiset (1893). Taneli Eskolan valokuvat kuvaavat kansallismaisemiksi koettuja tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita maisemia. Markus Konttisen maalaus Eleitä ja välimatkoja (2009) luo mielleyhtymiä impressionismiin kuten Claude Monet´n lummelammikoihin. Samuli Heimonen suosii surrealistista koiran hahmoa, joka luo eeppisiä ulottuvuuksia villin luonnon susiin. Susanna Maria Kivistö kuvaa ekspressiivisesti luontoa. Hän kiteyttää: Kuvaan teoksissani, miten pyhyyden kokeminen tuo etsimämme vapauden sekä kunnioituksen kaikkea elämää ja olemassa olevaa kohtaan.
Näyttelyn taiteilijoita ovat myös Vilho Askola, Olavi Hurmerinta, Outi Ikkala, Jari Järnström, Inari Krohn, Hannele Kylänpää, Kuutti Lavonen, Tuula Lehtinen, Maaria Märkälä, Lars-Gunnar Nordström, Tarja Polari, Ulla Rantanen, Pirkko Ropponen, Risto Suomi, Soili Talja, Milla Toivanen, Vive Tolli, Aukusti Tuhka, Helena Tynell ja Martta Wendelin. Näyttelyn teokset on koottu Tuusulan museon ja Tuusulan kunnan taidekokoelmista, Pekka Halosen seuran sekä L-G Nordströmin säätiön kokoelmista.
Pyhä luonto – Pekka Halosen maalauksista nykytaiteeseen
2.6.2026–18.4.2027
Halosenniemi
Halosenniementie 4–6 (Rantatie), Tuusula
p. 040 314 3466
Avoinna
2.6.–21.6. ti–su klo 10–17
22.6.–9.8. ma–su klo 10–17
11.8.–30.8. ti–su klo 10–17
syys–huhtikuu ti–su klo 12–17
Pääsymaksut
aikuiset 14 €
eläkeläiset, opiskelijat 12 €
Lapset 0–18 v. 0 €
Museokortilla ja Kaikukortilla ilmaiseksi.
Yleisöopastus
sunnuntaisin suomeksi kello 14 ja englanniksi kello 15.
1.5.–30.8. yleisöopastus myös keskiviikkoisin kello 14 suomeksi.
Kesäekstra: 22.6.–9.8. yleisöopastus päivittäin kello 14 suomeksi.
Tuusulan museolle ja Pekka Halosen seuralle Tuusula-Seuran Ruusut
”Lumen maalari” Pekka Halosen näyttely Pariisissa
