Museon historiaa
Toimittuaan taiteilijaperheen kotina nelisenkymmentä vuotta siirtyi Halosenniemi Tuusulan kunnalle museokäyttöön. Talo on kokenut vuosien saatossa monenlaisia ennallistavia muutostöitä. Viimeisimmät laajemmat korjaukset tehtiin 2020-luvun alussa. Suosittua taiteilijakotimuseota ylläpidetään Halosten perinteitä kunnioittaen.
Maija Halosen kuoleman jälkeen vuonna 1944 Halosenniemi oli perikunnan omistuksessa. He myivät rakennuksen maineen Tuusulan kunnalle vuonna 1949. Halosten lapset säilyttivät itsellään oikeuden käyttää joitain tiloja omana elinaikanaan. Puutarhassa oli tyttärellä Elinalla vaatimaton kesämökki. Pojista Antti Halonen oli tuttu näky Halosenniemessä, sillä hän asutti rakennuksen kivijalan huoneita kesäisin. Hän työskenteli myös aktiivisesti Halosenniemen rauhoittamiseksi luonnonsuojelualueeksi ja päätös siitä tehtiin 1.10.1966.
Kotiseutumuseosta taiteilijakotimuseoksi
Alkuvuosikymmeninä Halosenniemen rakennus toimi osittain Tuusulan kotiseutumuseona ja osittain talonmiesperheiden kotina. 1970-luvun puolessa välissä museokäytössä olleet tilat palautettiin esittelemään Halosten taiteilijakotia.
Talonmiesperheet asuivat Halosenniemessä vielä 1980-luvun alkupuolelle asti. Vuosikymmen loppupuolella tehtiin päätös rakennuksen palauttamisesta kokonaisuudessaan alkuperäisen kaltaiseksi Pekka ja Maija Halosen kodiksi.
Entisöintityöt käynnistyivät 1980-luvun loppupuolella. Kunnostuksessa oli periaatteena palauttaa ateljeerakennus Pekka Halosen aikaiseen tilanteeseen purkamalla myöhemmin tehdyt lisäykset ja muutokset. Sisustuksessa huomioitiin myös alkuperäisyys. Halosenniemen vanhoja huonekaluja hankittiin takaisin ja jonkin verran teetettiin vanhojen mallien mukaan. Halosenniemen kaikki asuintilat avattiin yleisölle vuonna 1990.
Museorakennuksen aktiivista ylläpitoa
Ympärivuotisen museotoiminnan jatkuttua kolme vuosikymmentä talo tarvitsi laajempaa kunnostusta. Vuonna 2021 Halosenniemestä tehtiin laaja kuntokartoitus- ja korjaussuunnitelma, jota toteutettiin seuraavien vuosien aikana. Museorakennusta entisöitiin perinteisillä menetelmillä myötäillen rakennuksen alkuperäistä tyylisuuntaa ja materiaalivalintoja. Paanukattoa korjattiin ja tervattiin sekä puustoa karsittiin rakennuksen läheisyydestä. Sisäpuolelta päivitettiin lämmitys-, valaistus- ja turvajärjestelmiä sekä parannettiin näyttelytekniikkaa. Myös saunan kuisti ja laituri uusittiin. Halosenniemen hirsiseinät kunnostettiin sekä sisä- että ulkopuolelta. Viimeisenä kunnostuskohteena oli ateljeen suuri ikkuna.
Laaditun hoitosuunnitelman mukaisesti Halosenniemen kuntoa seurataan aktiivisesti ja huoltotyöt tehdään säännöllisesti. Katon tervaus muutaman vuoden välein tuo alueelle perinteisen tervan tuoksun. Tavoitteenamme on turvata Halosenniemen ainutlaatuinen kulttuuriperintö ja säilyttää Pekka Halosen elämäntyö tuleville sukupolville.