Siirry sisältöön
Maalaus jossa puutarhanäkymän keskellä punaiset kaksipyöräiset vetorattaat
Pekka Halonen, Lastenrattaat puutarhassa 1911, Pekka Halosen seura. Kuva Matti Ruotsalainen

Tuusulan taiteilijaperheissä oltiin 1900-luvun alkupuolella innolla mukana puutarha-aatteessa. Keski- ja eteläeurooppalaiseen ruokakulttuuriin oltiin tutustuttu opiskeluvuosina ja oman ruokavalion monipuolistaminen kiinnosti. Halosten puutarhassa viljeltiin monipuolisesti vihanneksia, juureksia, yrttejä ja hedelmäpuita. Lajisto oli runsas, esimerkiksi kaalimaalta löytyivät brysselinkaali, parsakaali, kukkakaali, punakaali, keräkaali sekä suippokaali. Kasvilavoissa kasvatettiin tomaattia ja avomaankurkkua. Myöhemmin puutarhaa laajennettiin hankkimalla lisämaata.

Halosenniemen puutarha ei ole koskaan ollut ns. muotopuutarha, vaan tuonut sadollaan välttämättömän lisän Halosen suuren perheen ruokatalouteen. Pekalle puutarha toi myös inspiraatiota, ja monet kasvit ja puutarhanäkymät olivat aiheina maalauksissa.

Kunnostusta harkiten

Halosenniemen puutarha oli päässyt pahasti villiintymään ja oli hyvää vauhtia umpeutumassa viime vuosituhannen lopulla. Maisema-arkkitehti Gretel Hemgårdin teki puutarhalle käyttö- ja hoitosuunnitelmaan vuodelta 1990, jonka pohjalta sitä alettiin kunnostamaan vuosikymmen lopulla.

Tavoitteena oli palauttaa Halosenniemi ympäristöineen alkuperäisen kaltaiseksi. Kunnostusvuosien aikana puutarhasta kasvoi esiin vanhoja koristekasveja. Maakerroksen alta löytyi myös kaksi tiilikäytävää, jotka perheessä kulkeneen muistitiedon mukaan ovat Pekka Halosen ja Juhani Ahon tekemät. Kunnostuksen yhteydessä alueelle tehtiin hiekkapolku, joka kiertää puutarhan ympäri.

Puutarhaa ylläpidetään

Halosenniemen puutarhaan tehdään vuosittain kunnostustöitä. Alueen puustoa sekä hedelmä- ja marjapensaita hoitoleikataan ja perennaistutuksia päivitetään. Kesäisin viljelylavoissa ja kasvimaalla kasvatetaan esimerkkejä Halosten ajan kasveista. 

Nykyisin Halosenniemen ulkoalueet ja puutarha tarjoavat rauhallisen paikan hiljentymiseen ja Tuusulanjärven maisemien ihailuun. Museon sijainti luonnonsuojelualueella edellyttää liikkumista selkeillä kulkureiteillä.