Siirry sisältöön

1865

Pekka Halonen syntyi 23.9. Lapinlahdella, Iisalmen pitäjässä. Halosen vanhemmat olivat Olli ja Wilhelmiina Halonen. Olli-isä oli maanviljelijä ja käsityöläinen, Miina-äiti oli taitava kansanmuusikko. Perheeseen kuului viisi poikaa ja kaksi tytärtä. Pekka oli lapsista kolmanneksi vanhin.

1886–1890

Halonen opiskeli Suomen Taideyhdistyksen Piirustuskoulussa Helsingissä. Opettajina olivat Carl Jahn ja Fredrik Ahlstedt. Opiskelutovereita mm. Albert Gebhard, Ellen Thesleff ja Väinö Blomstedt. Hän oli vapaaoppilas köyhäintodistuksella – elanto tuli koristemaalauksista sekä kuvitusten tekemisestä. Valmistui erinomaisin arvosanoin.

Öljymaalaus kuvaa heinäpellolla viikatetta teroittavaa miestä. Taka-alalla toinen mies niittää heinää ja nainen haravoi.

1890–91

Syksyllä 1890 Halonen lähti opiskelemaan Pariisiin Académie Julianiin ja sen jälkeen siirtyi 1891 Académie Colarossiin. Halonen palasi Suomeen toukokuussa, kesän maalasi Lapinlahdella Väinö Blomstedtin kanssa. Läpimurtoteos ”Niittomiehet” oli ensi kerran esillä syksyllä Helsingissä järjestetyssä Suomen Taiteilijain ensimmäisessä näyttelyssä. Ystävystyi läheisesti taiteilijoina aikaisemmin uransa aloittaneiden Eero Järnefeltin, Axel Gallénin ja Emil Wikströmin kanssa. Lindemarckin apuraha. Marraskuussa takaisin Pariisiin opiskelemaan Académie Julianiin.

1892

Académie Julianissa kevätkaudella. Palasi Suomeen toukokuussa. Halonen voitti Suomen Taideyhdistyksen kilpailun ja sai rahapalkinnon. Myi ensi kerran teoksensa Taideyhdistyksen arpajaisiin. Haloselle myönnettiin Hovingin matka-apuraha. Kesällä matka Aapeli-veljeä tapaamaan Sortavalan Myllykylään. Tutustui Myllykylästä kotoisin olevaan Maija Mäkiseen (s. 1.1.1873), tulevaan puolisoonsa. Maalasi kesällä Ruskealassa ”Oijustien” ja ”Kanteleensoittajan”. Syksyllä Helsinkiin, missä myös Maija Mäkinen opiskeli musiikkia. Marraskuussa sai Taiteilijaseuran jäsenyyden. Ensimmäinen tunnettu talvimaisema ”Kaivopuisto”.

1893

Talvi Helsingissä. Tutustui japanilaisiin puupiirroksiin Helsingin yliopiston kokoelmissa. Kevättalvella valmistui Lapinlahdella ”Tukkinuotiolla” -teos. Sai anomansa valtion matka-apurahan. Kesä ja syksy kuluivat Myllykylässä. Osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyyn. Matkusti marraskuussa Väinö Blomstedtin kanssa Tukholman ja Kööpenhaminan kautta Pariisiin.

1894

Pariisissa Halonen ja Blomstedt opiskelivat Académie Colarossissa, josta molemmat vaihtoivat pian Paul Gauguinin oppilaaksi. Halonen tutustui symbolismiin ja syntetismiin ja kiinnostui japanilaisuudesta. Pohti uskonnollisia kysymyksiä menetettyään pikkuveljensä Kallen. Halonen kiinnostui teosofiasta ja tolstoilaisuudesta. Ensimmäiset alttarimaalaussuunnitelmat.

Heinäkuussa palasi kotimaahan Belgian Antwerpenin maailmannäyttelyn ja Saksan Lyypekin kautta. Hankki mökin Lapinlahden Akkalansaaresta. Kesä Lapinlahdella sekä Kirjavalahdella ja Myllykylässä. Teoksia ”Pyhäpäivä uudistalossa”, ”Soittotunnin jälkeen” ja ”Pihlaja”. Syksyllä Helsinkiin, jossa osallistui Taiteilijain syysnäyttelyyn. Vieraili alkutalvesta Emil Wikströmin vastavalmistuneessa Visavuoren ateljeehuvilassa Sääksmäellä.

Maalauksessa nainen istuu katse alaspäin ja mies hänen takana nojaa tuoliin katsoen eteenpäin.
Pekka Halonen, Kaksoismuotokuva, 1895, Pekka Halosen seura. Kuva Matti Ruotsalainen

1895

Avioitui 2.1.1895 Maija Mäkisen kanssa, koti Sortavalan Kirjavalahden Komoran taloon. Ensimmäiset merkittävät talvimaisemat ja luonnonlähikuvat. Talvimaisemia oli esillä ensi kertaa Taideyhdistyksen kevätnäyttelyssä. Valtion matka-apuraha.

Kesällä Maijan kanssa vaellusmatka Karjalasta Kainuuseen: Sortavalasta Pielisen, Kajaanin ja Oulun kautta Paltamon Kivesjärvelle. Tutustui nuoreen Eino Leinoon. Paltamossa maalasi teoksen ”Neiet niemien nenissä”, joka voitti Valtion henkilömaalauskilpailun ensimmäisen palkinnon.

Talvi Komorassa ja Myllykylässä. Muita merkittäviä teoksia olivat muun muassa ”Kevättulva” ja ”Kaksoismuotokuva”.

1896

Esikoispoika Yrjö syntyi 4.3. Talvimaisemia Karjalassa, esim. ”Iltatunnelma” ja ”Talvipäivä Karjalassa”. Sai tilauksen Mikkelin kirkon alttarimaalauksesta. Matkusti toukokuussa Berliiniin katsomaan maailmannäyttelyä. Kesän perhe vietti Eliel Aspelin-Haapkylän vieraana Rauhalahdessa Iittalassa, jossa valmistui ”Amanda Rewellin” muotokuva sekä ”Vanajaveden aaltoja”. Vuoden pääteos ”Vainolaista vastaan”. Joulukuussa matkusti vaimon ja Albert Gebhardin kanssa Pietarin, Varsovan ja Wienin kautta Italiaan.

1897

Italian matkakohteina olivat Firenze, Siena, Rooma, Napoli, Pompeiji, Sorrento ja Venetsia. Firenzessä teki luonnoksia Mikkelin ja Kotkan kirkkojen alttarimaalauksiin. Tutustui antiikin maalaustaiteeseen Pompeijin seinämaalauksien välityksellä. Kiinnostui varhaisrenessanssin taiteesta ja erityisesti Masacciosta. Takaisin Suomeen Münchenin, Pariisin ja Bretagnen kautta. Kesä Sääksmäen Kalalahdessa, syksyllä Helsinkiin. Wuorion Kalevala-aiheinen tilaustyö ”Väinämöisen soitto” valmistuu, sen pari, ”Lemminkäisen lähtö Saaresta” valmistuu vasta 1900.

1898

Tytär Anni syntyi 28.2. Kesän perhe vietti Sortavalassa ja jouluksi muutettiin vuokra-asuntoon Tuusulaan. ”Virran rannalla” (1897) oli ensimmäinen Suomen Taideyhdistyksen Ateneumin taidemuseon kokoelmiin ostama Halosen teos. Halonen osallistui Venäjällä järjestettyyn yhteisnäyttelyyn.

1899

Tutustui talvisilla hiihtomatkoillaan uuteen ympäristöön ja löysi talonpaikaksi Tuusulanjärven Pitkäniemen. Kaupat tontista solmittiin toukokuun lopulla. Ensimmäiset Tuusula-maisemat ja -talvikuvat ”Talvinen iltarusko”, ”Heinäkuormia” ja ”Lumisia männyntaimia”. Mikkelin alttarimaalaus ”Ristiinnaulittu” valmistui toukokuussa. Kesän perhe vietti Sortavalassa sekä Pekan Heikki-veljen kanssa Karttulan Riuttalan erämaamaisemissa, jossa valmistuivat ”Erämaa”, ”Ateria” ja ”Viulunsoittaja” (1900). Talveksi perhe palasi Tuusulaan.

Öljymaalaus, jossa kolme naista kansallispuvuissa seisoo rantapuiden keskellä, takana heijastuu järvenpinta.

1900

Talvimaisemia Tuusulasta. Kotkan kirkon alttarimaalaus ”Kuninkaitten kumarrus”. Halonen oli mukana Pariisin maailmannäyttelyn Suomen osaston näyttelykomiteassa ja järjesti mukaan valittujen teosten ennakkonäyttelyn Ateneumissa. Alkukesästä matkusti apurahan turvin Pariisiin. Suomen paviljongissa Haloselta pannoomaalaukset ”Avannolla” ja ”Ilveksen hiihtäjä”, jotka saivat hopeamitalin. Varsinaisessa näyttelyssä mm. ”Neiet niemien nenissä” (kuva), ”Erämaa”, ”Ateria” ja ”Ilta-aurinko”.

Syyskesällä Halosten perhe oli Sortavalassa, talveksi palattiin Tuusulaan. Tien ja perustusten rakennustyöt Pitkäniemellä alkoivat. Ensimmäinen varsinainen monumentaalityö, ”Tienraivaajia Karjalassa”, valmistui Suomen Taiteilijain syysnäyttelyyn.

1901

Rakentaminen Tuusulassa käynnistyi toden teolla keväällä, ensimmäisenä valmistui sauna. Päärakennus saatiin asuttavaan kuntoon jouluksi, valmiiksi seuraavana vuonna. Henkilökuva ”Tyttö rannalla” sekä Joroisten kirkon alttaritaulu ”Vapahtaja ja nukkuvat opetuslapset” valmistuivat. Ateneum-lehden vuosikirjaan ”Seitsemän veljeksen” kuvitus yhdessä Axel Gallénin ja Åke Laurénin kanssa. Osallistui suomalaisen taiteen näyttelyyn Kööpenhaminassa. Kotimaassa osallistui Pirtin näyttelytoimintaan.

1902

Poika Erkki syntyi 25.1. Halonen suunnitteli lavastuksen Kansallisteatterin vihkiäisissä esitettyyn J. H. Erkon Pohjolan häät -näytelmään. Osallistui Sezession-ryhmän järjestämään suomalaisen taiteen näyttelyyn Wienissä sekä pohjoismaisen taiteen näyttelyyn Saksan Krefeldissä. Kesän perhe vietti Karjalassa. Syksyllä Poriin, jossa Axel Gallénin kanssa maalasi freskoja Juséliuksen hautakappeliin. Haloselta eteistilan freskot ”Kivityömiehiä” ja ”Ulvilan kirkko”, jotka tuhoutuivat jo 1903.

1903

Poika Antti syntyi 3.4. Uutta kotia ympäröivät poukamat ja lahdelmat ovat maalausten aiheina. Osallistui pohjoismaisten taiteilijoiden kuvittaman Uuden Testamentin (1907) tekemiseen teoksilla ”Sokeana syntynyt” ja ”Tuhlaajapoika” (1904). Toinen palkinto valtion maisemamaalauskilpailussa. Sai Hovingin suuren matka-apurahan. Osallistui Albert Edelfeltin, Magnus Enckellin ja Eero Järnefeltin kanssa yhteisnäyttelyyn Berliinissä, Kölnissä ja Düsseldorfissa. Teki Järnefeltin kanssa lavastuksen Juhani Ahon ”Panu”-näytelmään.

1904

Matkusti vuoden alussa vaimon ja tämän sisaren kanssa Pietarin ja Wienin kautta Italiaan, Firenzeen. Paluu kotimaahan Pariisin kautta huhtikuussa. Osallistui syksyllä Taiteilijain näyttelyyn. Tytär Marja syntyi 7.10.

1905

Kesän 1905 perhe vietti Lapinlahdella, jossa syntyi suurikokoinen ”Lepohetki”. Vuoden toinen pääteos oli Karstulan kirkon alttarimaalaus ”Kristus saarnaa veneessä”.

1906

Halosten perhe vietti kesän saaristossa, Vironlahden Mustamaan saaressa. Siellä syntyi Taidetta kouluihin ry:n Töölön kansakouluun tilaama monumentaalityö, ”Huviretki”, joka valmistui vuoden lopulla. Halonen järjesti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä. Tytär Elina syntyi 3.11. 

Maalauksessa joukko ihmisiä retkellä veden äärellä. Kuvassa myös purjevene.
Pekka Halonen Huviretki, 1906, HAM Helsingin taidemuseo. Kuva Matti Ruotsalainen

1907

Kesän perhe vietti Lapinlahdella, ja Akkalansaaressa syntyi monumentaalinen kansankuvaus ”Työstä lähtö”. Muita teoksia olivat ”Pyykinpesijät” ja ”Syksyinen raita”. Halonen voitti valtion maisemamaalauskilpailun, teoksella ”Tuonelan joki”.

1908

Osallistui seitsemällä teoksella Suomen taiteen näyttelyyn Pariisissa. Kutsuttiin Salon d’Automnen sosietääriksi, jäseneksi. Näyttely sai yleisesti kritiikkiä tummista väreistä ja sen seurauksena suomalaiset taiteilijat muuttivat väripalettiaan kirkkaammaksi. Uutta enteilivät kotiniemen kevätaiheet kuten ”Veneentervaaja” ja ”Koivikko”. Kesällä Porkkalan saaristossa, ulkona maalattujen alastonkuvien sarja alkoi, ”Tyttö rannalla”. Yhteisnäyttely Arttu ja Eemil Halosen kanssa Turussa, yksityisnäyttely Helsingissä ”Päivän” huoneistossa eli Pirtissä.

1909

Kesä Heinävedellä ja Myllykylässä. Uusi kirkkaiden värien kolorismi ja voimakas siveltimen käyttö alkoivat, alastontutkielmien lisäksi uusia aiheita ovat sisäkuvat ja asetelmat. Teoksia ”Kevättalvi”, ”Lastenkamari”, ”Lohipato”, ”Asetelma”, ”Kaalinkupuja”. Ensimmäinen oma grafiikkanäyttely: pehmytpohjaetsauksia.

1910

Kotiniemen talvi- ja kevätaiheita ”Talvipäivä”, ”Pyykki kuivuu”. Seitsemäs lapsi Sakari syntyi 17.9.

1911–1912

Tutki maalauksissaan erityisesti keväisiä hankia ja sulavan jään kimmellystä. ”Jään ja lumen peittämä kallio” valmistui. Kesät Päijänteellä, Harmoisissa, jossa teoksia rantamaisemaan sijoitetuista alastomista lapsista tai nuorista.

Pekka Halosen yksityisnäyttely Salon Strindbergillä 1912. Kuva Tuusulan museon valokuvakokoelma

1913

Kotiniemen maisemia, puutarha- ja sisäkuvia kuten ”Kevättalvea”, ”Taimilava” ja ”Tomaatteja”. Luonnoksia toteutumattomiin alttarimaalauksiin ”Vapahtajan tulo Jerusalemiin” (Johanneksen kirkko, Helsinki), ”Kristuksen kaste” (Luumäen kirkko). Luonnoksia myös Viipuriin tuomiokirkkoon tilattuun työhön.

1914

Keväällä maalasi Kolilla, josta maisema-aiheita. Viipurin tuomiokirkon alttarimaalaus ”Ristiltäotto” valmistui. Osallistui balttilaisen taiteen näyttelyyn Malmössa.

 1915–1916

Värikausi alkaa mennä ohi ja värit muuttuvat seesteisemmiksi ja maisemataide palaa etusijalle. Osti vuonna 1916 kesäpaikan Kuhmoisten Kivikoskelta ja sikäläiset aiheet mm. koskikuvat ja korpimaisemat sekä kesäkuvat vakiintuivat Tuusulan aiheiden rinnalle. Osallistui 1916 suomalaisen taiteen näyttelyyn Tukholman Liljevalchin taidehallissa. Vuosina 1916–1918 teki kokeilunomaisesti monotypioita. Kymmenluvun puolivälistä lähtien siirtyi enenevästi yhteisnäyttelyistä laajoihinkin yksityisnäyttelyihin, esiintyen säännöllisesti keväisin Strindbergin tai Stenmanin taidesalongeissa.

Talvimaisema Pielisjärveltä valmistui Kolilla vuonna 1915.

1917

Kevätmaisema-aiheet valtasivat alaa talviaiheiden rinnalle. Kesä Judinsalossa Päijänteellä.

1918

Tytär Kaija syntyi 27.1. Sodan vuoksi Tuusulassakin oli levotonta ja perhe kärsi ruokapulasta. Maalauksia perheenjäsenistä tai kodin piiristä sodan takia, muun muassa ”Kevättalvi”, ”Nuoren tytön muotokuva”, ”Lukeva tyttö”. Salassa maalattu ”Valkoiset” oli tekijänsä kannanotto tapahtumiin. Kesän perhe vietti ruokapulaa paossa Lapinlahdella, jossa maalasi Väisälänmäki-aiheisia teoksia.

1919–1922

Runsaasti erilaisia luontokuvauksia: ”Halosenniemi talvella”,  ”Ensi lumi”, ”Keväinen ranta”, ”Jäänlähdön aika”. Kesä 1919 Harmoisissa Päijänteellä, kesät 1920–21 Kuhmoisissa ja kesä 1922 Lohjalla.

1923

Halonen löysi Nilsiän talviset erämaat ja Kinahmin vaaramaisemat. Niukkaväriset, mutta sävyissään rikkaat, hopeanharmaat ja vihertävänharmaat tunnelmamaisemat alkoivat hallita lopputuotantoa. Kesää vietettiin Päijänteellä, Tehin rannalla.

1924

Halonen sai tilaustyön Kansainliiton kansainvälistä työtoimistoa varten Valtioneuvostolta. Aluksi teki harjoitelmia Outokummun tehdasmiljööstä. Lopullisen maalauksen miljöö löytyi Kotakoskelta Kuhmoisista.

1925

Kansainliittoa varten tilattu monumentaalityö ”Tukinuitto” valmistui. Halonen matkusti luovutustilaisuuteen Geneveen sekä Pariisiin. Sai professorin arvonimen 60-vuotispäivänään. Toukokuussa ruotsalainen taidemaalari prinssi Eugen vieraili Halosenniemessä.

Maalaus, jossa etualalla lumisia mäntyjä ja taustan muodostaa jäätynyt ja luminen järvenpinta.

1927

Haloselle myönnettiin Ranskan kunnialegioonan kunniamerkki.

1928

Sarja talvimaisemia, muun muassa ”Kivikosken mylly talvella” ja Halosenniemessä maalattu ”Mänty lumisateessa” (kuva). ”Saunanrakentajat”-maalaus valmistui ja se ostettiin Malmön museon kokoelmiin 1930.

1933

Pekka Halonen kuoli 1.12.1933 kotonaan Halosenniemellä Tuusulassa. Maija Halonen kuoli 30.11.1944.

Pekka ja Maija Halosen hauta Tuusulan kirkkomaalla.