Tuusulanjärven taiteilijayhteisö

Tuusulan Rantatien varrelle syntyi 1800–1900-lukujen vaihteessa Suomen oloissa poikkeuksellinen taiteilijayhteisö, jonka jäsenet ovat jättäneet Suomen kulttuurihistoriaan merkittävän jäljen. Tuusulanjärven itärannalle asettuivat asumaan muun muassa Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofeldt, Eero Järnefelt, Pekka Halonen, J. H. Erkko ja Jean Sibelius. Taiteilijoille oli esikuvana Tuusulan Syvälahden torpassa vuonna 1872 kuollut kansalliskirjailija Aleksis Kivi ja hänen ponnistelunsa suomalaisen kulttuurin hyväksi.

Rantatien huvila-asutus

Tuusulanjärven itärannalle nousi jo ennen taiteilijakoteja joukko niin sanottuja suurhuviloita. Lähinnä Helsingissä asuvat upseerit sekä liike- ja virkamiehet ostivat rantapalstoja ja rakennuttivat komeita huviloita perheidensä kesäkodeiksi. Tältä ajalta ovat muun muassa Onnela ja Syväranta. Itsenäisyyden ajan alussa molemmista tuli runoilijoiden ja kirjailijoiden suosimia täysihoitoloita.

Tuusulanjärvi valikoitui kesäpaikaksi ja myöhemmin taiteilijaperheiden ympärivuotiseksi asuinpaikaksi paljolti rautatien ansiosta, jota pitkin matka Helsinkiin taittui nopeasti.

Taiteilijoiden Rantatie

Suomessa 1800-luvun lopulla taiteilijat kaipasivat maaseudulle, aidoksi kokemansa suomalaisuuden keskelle. Taiteilijat halusivat työrauhan ja mahdollisuuden työskennellä yksin, mutta olla välillä myös yhdessä toisiinsa. He halusivat pohtia suomalaisuuden ja suomalaisen kulttuurin tulevaisuutta ja osallistua vahvasti sen tekemiseen.

Kirjailija Juhani Aho ja hänen puolisonsa, taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt vuokrasivat Järvenpään kartanosta vuonna 1897 huvilan, jota alettiin kutsua Aholaksi. Pian alueelle muutti myös muita taiteilijoita. Taidemaalari Eero Järnefeltin Suviranta valmistui 1901. Pekka Halonen muutti ateljeekotiinsa Halosenniemeen 1902, ja samana vuonna valmistui myös runoilija J. H. Erkon Erkkola. Säveltäjämestari Jean Sibelius pääsi muuttamaan Ainolaan vuonna 1904. Kaikki eivät kuitenkaan omaa kotiaan rakentaneet Tuusulaan, vaan tulivat paikkakunnalle lyhemmäksi tai pidemmäksi ajaksi asumaan, työskentelemään tai kyläilemään ystäviensä ja sukulaistensa luo.

Runoilija Eino Leino oli varsinkin Halosenniemessä tuttu vierailija, samoin runoilija Juhani Siljo ja toimittaja Matti Kivekäs. Elämänsä loppuvaiheessa Eino Leino asui pitkiä aikoja Onnelassa ja Syvärannassa, joissa viihtyivät myös mm. runoilijat Uuno Kailas, Unto Karri ja Einari Vuorela. Kirjailija Maria Jotuni ja professori Viljo Tarkiainen ostivat 1920-luvulla kesäpaikan Halosenniemen läheltä. Taiteilija Martta Wendelin muutti Tuusulaan 1930-luvulla ja asui täällä elämänsä loppuun saakka.

Rantatie on museotie

Tuusulan Rantatie oli alunperin osa Helsinki–Heinola-maantietä, joka noudatteli Tuusulanjärven kohdalla järven rantamaisemia aina Järvenpäähän asti. Myöhemmin Rantatie oli osa vilkasliikenteistä Lahdentietä. Nykyisenkaltaiseksi reilun kolmen kilometrin mittaiseksi tieksi Rantatie muodostui, kun uusi Järvenpääntie rakennettiin vuonna 1959. Tie yhdistyy molemmissa päissä Järvenpäähän johtavalle tielle.

Tuusulan Rantatie nimitettiin vuonna 1982 museotieksi. Perusteluina olivat tien historiallinen tausta, maisemalliset arvot ja taiteilija-asutuksen luoma omaleimaisuus.

Tuusulanjärven rantamaisemat ovat säilyttäneet omaleimaisuutensa. Tien varrella voi nauttia historian sävyttämistä maisemista sekä taide- ja kulttuurielämyksistä. Aleksis Kiven kuolinmökki, Halosenniemi, Erkkola ja Lottamuseo Syvärannassa ovat museotien varren museoita. Ainola, Suviranta ja Ahola sijaitsevat Järvenpään kaupungin puolella.