Into, toivo, rohkeus

Eero Järnefelt, Symbolistinen maisema kolilta, 1894. Kuva Museokuva2.5.-3.9.2017

Suomessa taiteella on ollut merkittävä asema rakennettaessa ja puolustettaessa kansallista identiteettiä. Halosenniemessä on avautunut Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kesänäyttely "Into, toivo, rohkeus". Siinä tuodaan esille Tuusulanjärven ympäristöön 120 vuotta sitten syntyneen kansainvälisestikin ainutlaatuisen poikkitaiteellisen taiteilijayhteisön merkitystä suomalaiselle taiteelle ja kulttuurille. Yhteisön taiteilijat - niin kuvataiteen, kirjallisuuden kuin musiikin saralla loivat rohkeasti, mieli intoa ja toivoa täynnä vankkaa pohjaa suomalaisuuden kuvastolle ja vaikuttivat täten voimakkaasti suomalaisen ja suomenkielisen kulttuurin luomiseen ja kehittämiseen.

Näyttelyllä on haluttu nostaa esille taiteilijoiden halua kehittää suomalaista, kansallista identiteettiä perisuomalaisiksi koetuilla aiheilla sekä ilmentää taiteilijoiden rohkeutta vastustaa sortovuosien ajan yhteiskunnallista ja poliittista painetta taiteen ja kulttuurin avulla. Taiteen kautta Tuusulanjärven taiteilijayhteisön vaikutus suomalaiseen mielenmaisemaan ulottuu aina meidän päiviimme saakka.

Kansallisiksi aiheiksi koettiin 1800-luvun lopulla kansankuvaukset sekä maisemat. Näyttelyssä on esillä klassikkokansankuvauksia muun muassa Pekka Halosen Ateria vuodelta 1899, harvoin julkisesti esillä nähty yksityiskokoelmaan kuuluva Akseli Gallen-Kallelan Vanhan kansan mies (1889) sekä Albert Edelfeltin viimeisimpien teosten joukkoon kuuluva Ukko ja poika (1904).

Meille kaikille ovat tuttuja Eero Järnefeltin Kolin laelta avautuvat upeat näkymät alas Pieliselle tai Pekka Halosen talviset maisemamaalaukset. 1800-luvun lopulla poikkeuksellisen vaikuttavat maisemat sekä Suomen talvi innostivat nuoria taiteilijoita. Suomalaiselle maisemalle luotiin uusi kuvatyyppi, jossa kuvataan maisemaa ylhäältä alaspäin lintuperspektiivistä. Järvet, saaret ja harjut avautuvat laajoina panoraamoina. Järnefeltin Symbolistinen maisema Kolilta (1894) on tästä hyvä esimerkki. Kolin kansallismaisema on edelleen suomalaisuuden ikoni.

Halosenniemi 115 vuotta

Talvimaisemat nousivat 1890-luvulla merkittävään rooliin suomalaisen luonnon kuvaamisessa. Talvimaisema (Kaivopuistosta) 1892 ja Talvimaisema Myllykylästä (1898) ovat varhaisia esimerkkejä Pekka Halosen talvimaisemista. Pekka Halonen maalasi kuvasi talvea koko tuotantonsa ajan antaen kasvot Suomen talvelle hyvin erilaisin aihein ja tavoin. Näyttelyssä on esillä useita - osa jopa ennennäkemättömiä teoksia, joista voi aistia taiteilijan hartaan suhtautumisen luontoon. Kansallisromanttinen Pekka Halosen kokonaisvaltainen taideteos ateljeekoti Halosenniemi on myös huomioitu näyttelyssä. Taiteilijakodin valmistumisesta tulee kuluneeksi tänä vuonna 115 vuotta. Esillä on lukuisia Halosenniemeä - niin rakennusta kuin lähimaisemia ja rantoja - kuvaavia maalauksia.

Näyttelyn taitelijoita ovat Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön kuuluneet Pekka Halonen, Eero Järnefelt ja Venny Soldan-Brofeldt. Lisäksi mukana ovat myös Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt, Helmi Biese, Maria Wiik ja Albert Gebhard. Esillä on useita Halosenniemessä ennennäkemättömiä maalauksia, esimerkiksi Pekka Halosen harvinainen kuvitusluonnos Aleksis Kiven romaaniin Seitsemän veljestä ei ole ollut koskaan esillä missään. Suurin osa näyttelyn yli 70 teoksesta tulee yksityiskokoelmista, loput on lainattu muista museoista, kuten Ateneumista sekä Didrichsenin ja Orimattilan taidemuseoista.

Teksti Halosenniemen tutkija Johanna Rinta-aho

Into, toivo, rohkeus
2.5.-3.9.2017
HALOSENNIEMI
Tuusulan taidemuseo
Rantatie, Tuusula
p. 09 8718 3466, 09 8718 3465
www.halosenniemi.fi
www.facebook.com/halosenniemi

Avoinna
1.5.-3.9. ti-su klo 11-18

Pääsymaksut
aikuiset 8 €
eläkeläiset, opiskelijat 6 €
lapset (7-17 v.) 2 €
Museokortti käy