Tuusulan Rantatien Taiteilijayhteisö
Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisö syntyi 1800-1900-lukujen vaihteessa, kun moni Suomen taiteen kultakauden mestari asettui asumaan Tuusulanjärven itärannalle. Samalla alueella asui ja työskenteli sittemmin monia uuden polven taiteilijoita. Kaikille heille symbolisena esikuvana oli Tuusulassa Syvälahden torpassa vuonna 1872 kuollut Aleksis Kivi ja hänen ponnistelunsa suomalaisen kulttuurin hyväksi.
Rantatien huvila-asutus
1800-luvun puoliväliin asti Rantatien varren kylät olivat tavallisia maalaiskyliä. 1860-luvulla liikenneyhteydet seudulle paranivat Helsinki-Hämeenlinna -rautatien avaamisen myötä. Tuusulanjärven rannat alkoivat houkutella helsinkiläisiä virkamiehiä, upseereita ja tieteenharjoittajia. He ostivat maatiloilta rantapalstoja ja rakennuttivat niille komeita huviloita, joihin perheet muuttivat koko kesäksi.
Tuusulanjärven suurhuviloita olivat muun muassa Onnela ja Syväranta, jossa lomaili 1900-luvun alussa venäläistä yläluokkaa. Itsenäisyyden ajan alussa molemmista tuli runoilijoiden ja kirjailijoiden suosimia täysihoitoloita.
Taiteilijoiden Rantatie
Kansallisromantiikan Suomessa taiteilijat kaipasivat maaseudulle, aidoksi kokemansa suomalaisuuden keskelle. Taiteilijat halusivat työrauhan ja työskennellä yksin, mutta välillä myös yhdessä. Yhdessä he halusivat pohtia suomalaisuuden ja suomalaisen kulttuurin tulevaisuutta ja osallistua vahvasti sen tekemiseen.
Kirjailija Juhani Aho ja hänen puolisonsa, taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt vuokrasivat Järvenpään kartanosta vuonna 1897 huvilan, jota alettiin kutsua Aholaksi. Pian alueelle muutti myös muita taiteilijoita. Taidemaalari Eero Järnefeltin Suviranta valmistui 1901. Pekka Halonen muutti ateljeekotiinsa Halosenniemeen 1902, samana vuonna valmistui myös runoilija J. H. Erkon Erkkola. Säveltäjämestari Jean Sibeliuksen Ainola oli valmis vuonna 1904. Kaikki eivät kuitenkaan omaa kotiaan rakentaneet Tuusulaan, vaan tulivat paikkakunnalle lyhemmäksi tai pidemmäksi ajaksi asumaan, työskentelemään tai kyläilemään ystäviensä ja sukulaistensa luo.
Runoilija Eino Leino oli varsinkin Halosenniemessä tuttu vierailija, samoin runoilija Juhani Siljo ja toimittaja Matti Kivekäs. Elämänsä loppuvaiheessa Eino Leino asui pitkiä aikoja Onnelassa ja Syvärannassa, joissa viihtyivät myös mm. runoilijat Uuno Kailas, Unto Karri ja Einari Vuorela. Kirjailija Maria Jotuni ja professori Viljo Tarkiainen ostivat 1920-luvulla kesäpaikan Halosenniemen läheltä. Taiteilija Martta Wendelin muutti Tuusulaan1930-luvulla ja asui täällä elämänsä loppuun saakka.
Rantatie on museotie
Nykyinen Rantate on vain osa alkuperäistä historiallista Tuusulan Rantatietä. Tämä reilun kolmen kilometrin pituinen tie nimettiin vuonna 1982 museotieksi. Perusteluina olivat tien historiallinen tausta, maisemalliset arvot ja taiteilija-asutuksen luoma omaleimaisuus.
Tuusulanjärven rantamaisemat ovat säilyttäneet omaleimaisuutensa. Ahola, Ainola ja Halosenniemi ovat nykyisin museoina, Taiteilijakoti Erkkola kirjallisen kulttuurin keskuksena ja Suviranta yksityiskotina. Syvärannan huvilapalstalla on Lottamuseo. Tuusulan keskuksessa sijaitseva Taidekeskus Kasarmi esittelee laajasti mm. Wendelinin tuotantoa.