Soiva Halosenniemi
11.10.2022–15.1.2023
Halosenniemen syksyn näyttely Soiva Halosenniemi tarjoaa moniaistisen kokonaisuuden. Pekka Halosen vieraana on joukko suomalaisia eturivin muusikkoja. Kukin heistä on saanut valita mieleisensä maalauksen Halosenniemen taidekokoelmista, joihin he ovat säveltäneet omat musiikkikappaleensa. Talossa soivat Erja Lyytisen, Lasten Hautausmaan, Laineen Kasperin, Emmi Schwartzin, Anna Inginmaan ja Viikatteen uudet sävellykset. Musiikkitulkinnoilla juhlistetaan Halosenniemen 120 vuotista ateljeekotia.
Musiikista on ammennettu Halosenniemessä aina. Pekka Halonen soitti kannelta tunteella ja maalatessaan hän kuunteli mielellään klassista musiikkia. Suvun monilahjakkaat jäsenet soittivat niinikään kannelta, pianoa ja viulua, lisäksi apella oli urkuharmonitehdas Myllykylässä. Tuusulanjärven taiteilijayhteisön jäsenet järjestivät kotikonsertteja, nimekkäistä naapureista Jean Sibeliuksen Aino-vaimo kävi myös Halosenniemessä soittamassa pianoa Maijan kanssa. Musiikin, kuvataiteiden ja kirjallisuuden yhteys on elänyt Halosenniemen taiteen tyyssijassa alusta alkaen. Soiva Halosenniemi kunnioittaa tätä perinnettä ja tuo uusia tulkintoja Pekka Halosen maalauksiin.
Halosenniemen eri huoneissa voi kuunnella muusikoiden uusia sävellyksiä taideteosten luona, joista sävellykset ovat saaneet inspiraationsa. Pirtissä soi Viikatteen Omakuva kaihoisan rockin tahtiin, ruokasalissa Emmi Schwartzin instrumentaali sävellys Talvipäivä täyttää mielen. Yläkerrassa soivat Laineen Kasperin räpit, Lasten Hautausmaan rockit, Anna Inginmaan jazzin soinnut ja Erja Lyytisen metallinhohtoinen blues -sävellys.
Erja Lyytinen valitsi Pekka Halosen Väinämöinen Tuonelassa teoksen musiikkikappaleensa aiheeksi. Kuvat Antti Karppinen ja Museokuva.
Erja Lyytinen kertoo Pekka Halosen Väinämöinen Tuonelassa teoksen valinnastaan, että Tuonelaan viittaava synkkä teema ja teoksen nimi tuntui mielenkiintoiselta, jännittävältä ja mystiseltä.
– Maalausta katsoessani pystyin kuulemaan maalaukseen kaihoisaa slidekitaraa, joten teoksen valinta oli loppujen lopuksi hyvin helppoa. Myös teoksen maalaustekniikka kiehtoi. Pidin myös paljon taulun sinertävistä sävyistä ja mustista puista, jotka puhuttelivat tällaista blues/rock - artistia. Taulussa on käytetty sävyinä mustaa ”heavyä” ja sinistä ”bluesia” yhteen kietoutuneena.
Musiikkiantia täydentävä näyttelykokonaisuus on valittu Tuusulan kunnan eri taidekokoelmista. Poikkeuksena on Pekka Halosen herkkä Soittotunnin jälkeen -maalaus, joka on lainattu Gyllenbergin säätiöltä. Teoksen ajatuksiinsa vaipunut henkilö kuvastaa yksilöllistä ja syvällistä musiikin kokemusta: sielukkuutta, jotain mitä sanoilla ei voi ilmaista.
Pekka Halonen, Soittotunnin jälkeen, öljy 1894, Gyllenbergin säätiö. Kuva Toimituskuva
Musiikin ja kuvataiteen yhteisvoimalla halutaan jatkaa taiteilijakodin perinteitä ja muistuttaa taiteen ja luovuuden tarpeesta tässä ajassa. Näyttelyn on kuratoinut Tuusulan taidemuseon intendentti Minna Tuominen ja tuottajana toimi Kaarle Ranta. Näyttelyä on tukenut Niilo Helanderin säätiö.
Katso musiikkiesittelyt Soiva Halosenniemi -näyttelystä >
Halosenniemi
Halosenniementie 4–6 (Rantatie), Tuusula
p. 040 314 3466
www.halosenniemi.fi
www.facebook.com/halosenniemi
www.instagram.com/halosenniemi
www.youtube.com/tuusulanmuseo
Avoinna
11.10.–15.1. ti–su klo 12–17
Joulutauko 22.–26.12.
Pääsymaksut
10/8/4 €. Museokortti-museo.