Pyhät pihlajat Halosenniemessä

21.01.2019

Pekka Halonen, PihlajaSuomen kultakauden keskeinen taiteilija Pekka Halonen on tunnettu ennen kaikkea suomalaisen luonnon kuvaajana. Luonto edusti Haloselle jotain ikuista ja pyhää – pysyvyyttä muuttuvassa maailmassa. Halosenniemessä 22.1. aukeavassa "Pyhät on pihlajat pihalla" -näyttelyssä maisemamaalausten keskiössä ovat Pekka Halosen pihlaja-aiheiset teokset. Lisäksi esillä on taiteilijan vaikuttavia luontokuvauksia.

Pekka Halonen (1865–1933) kuvasi pihlajia koko uransa ajan aina 1890-luvulta 1930-luvulle asti. Useista hänen maalauksistaan voi tunnistaa pihlajan varhaiskesäisessä kukkaloistossa tai pihlajanmarjoista, jotka syksyllä hehkuvat punaisina terttuina tai muodostavat talvella notkuvilla oksilla luonnonornamentiikkaa. Vuodenaikojen mukaan olemukseltaan muuttuva pihlaja tarjoaakin taiteilijalle erilaisia maalausteemoja.

Pekka Halosen taide on kehittynyt ajan taidevirtausten myötä ja tyylimuutoksia voi vertailla esillä olevien pihlaja-aiheisten teosten kautta. Halonen oli kuuluisan Paul Gauguinin opissa Pariisissa alkuvuodesta 1894 ja syksyllä hän maalasi Pihlaja-teoksen (1894), jota Axel Gallén kuvasi: "Pihlaja on hyvä dekoratiivinen yritys ja antaa, kumma kyllä, rauhallisen vaikutuksen, semmoisen pitkään vartoovan hetken jolloin luonto pidättää henkeänsä. En ole ikinä vielä nähnyt sitä mielialaa kuvattuna." Teoksessa voidaan nähdä Halosen omaksumat uuden dekoratiivisen maalauksen ominaisuudet. Teoksen värit ovat voimakkaat. Kivien ja sammaleen koristeelliset muodot viittaavat uuteen symbolistiseen näkemykseen. Halosen loppukauden maalaukset ovat tunnelmaltaan harmonisempia ja seestyneempiä.

Pihlaja on perinteisesti ollut suomalaisten pyhä puu. Sen kerrotaan olleen Raunin, Ukko-jumalan puolison, nimikkopuu. Pihlaja suojelee ja tuo hyvää onnea talolle pihapiireineen sekä se karkottaa pahaa. Puun voidaan nähdä myös kuvastavan elämän kiertoa. Pihlajaan liitetyt uskomukset ovat vaihdelleet eri aikoina, mutta edelleenkin pihlaja usein istutetaan ensimmäiseksi uuteen asuinpaikkaan. Käytössämme ovat niin ikään myös lukuisat sananlaskut liittyen pihlajaan; esimerkiksi "Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista" tai "Pihlaja ei kanna kahta taakkaa".

Yleisin Suomessa luonnonvaraisena kasvava pihlaja on kotipihlaja (Sorbus aucuparia). Se menestyy koko maassa ja on hyvin suosittu pihapuuna. Tuusula on valinnut kunnan nimikkokasviksi pihlajan.

Pyhät on pihlajat pihalla
Pekka Halosen maisemamaalauksia
22.1.–5.5.2019

Halosenniemi
Tuusulan taidemuseo
Halosenniementie 4–6 (Rantatie), Tuusula
p. 040 314 3466
www.halosenniemi.fi
www.facebook.com/halosenniemi
www.instagram.com/halosenniemi

Avoinna
22.1.–30.4. ti–su klo 12–17
1.5.–5.5. ma–su klo 11–18

Pääsymaksut
aikuiset 8 €
eläkeläiset, opiskelijat 6 €
lapset (7–16 v.) 2 €
Museokortti-museo

Näyttelyn yleisöopastukset
sunnuntaisin klo 13 suomeksi ja klo 15 englanniksi

Takaisin